1. Kartuttaako työnteko 63–65-vuotiaana eläkettäni? Kannattaako työkeikkailu?

– Kokopäiväinen työ 65-vuotiaaksi asti on eläkkeen karttumisen kannalta taloudellisesti kannattavinta. Sen sijaan osittainen työnteko eläkkeellä 63–65-vuotiaana ei tuo kovin suurta lisää eläkkeeseen. Toki pienikin lisäys on hyvä, kertoo eläkelaskelmat tehnyt kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta.

Esimerkkilaskelman eläkeläisten tuloilla kuukausittainen lisäys eläkekarttumaan olisi 28 euroa ja 57 euroa.

– Harva jatkaa noin pienellä korvauksella raskasta ja tylsää työtä. Mutta työn jatkamisen mielekkyys on aina yksilöllistä: jos nauttii työstään, pienikin porkkana voi riittää, Hietaniemi toteaa.

– Toinen asia on, että kaikki työnantajat eivät ole innostuneita järjestämään eläkeläisille osa-aikatöitä. Heidän näkökulmastaan se voi olla hankalaa.

Hietaniemi korostaa, että työsuhteen pitää päättyä oikeasti, jotta voi laillisesti saada eläkkeen 63-vuotiaana. Saman työnantajan leivissä voi jatkaa, mutta eri ehdoilla.

Vain yrittäjä voi nostaa yrittäjäeläkkeensä ja silti jatkaa entiseen malliin.

2. Kuinka paljon eläkeläisiä on töissä?

– Suurin osa eli 83 prosenttia 63–70-vuotiaista eläkeläisistä ei käy töissä. Osittain tai koko ajan työskentelee 20 000 eläkeläistä eli noin 10 prosenttia eläkeläisistä, kertoo tutkimuspäällikkö Eila Tuominen Eläketurvakeskuksesta.

– Innokkaimpia jatkajia ovat fyysisesti kevyissä töissä olevat toimihenkilöt.

Eläkkeellä työskentely lisääntyy: vuonna 2005 työssä kävi 11 000 eläkeläistä, vuonna 2007 heitä oli jo 16 000.

Tuominen arvelee eläkeläisten työskentelyn yleistyvän, sillä joka toinen 45–64-vuotiaista toivoo voivansa tehdä työtä eläkkeellä tilapäisesti tai osa-aikaisesti. Kokoaikatyö kiinnostaa vain harvaa.

3. Millä aloilla on eläkeläisille töitä?

Pääkaupunkiseudulla eläkeläisiä houkutellaan keikkatöihin terveydenhuollon, päivähoidon ja laitospalvelujen pariin.

– Markkinoimme keikkatöitä jo silloin, kun työntekijä on vielä sorvin ääressä. Keikkailu edellyttää, että eläkkeelle siirtyvä on viihtynyt työssään. Työuraa jatketaan rahan vuoksi, mutta myös sosiaalinen kanssakäyminen tuntuu olevan monille tärkeää, kertoo rekrytointipäällikkö Virva Suikkanen Seure Henkilöstöpalveluista.

Viime vuoden loppuun saakka Helsingin kaupungin palkkalistoilta piti poistua 68 vuotta täytettyään. Nyt voi jatkaa niin pitkään kuin esimiehen kanssa sovitaan. Jatkoaikaa olivat toivoneet erityisesti lääkärit ja sairaanhoitajat.

– Meillä on töissä 500 eläkeiän ylittänyttä. Määrä on kasvanut noin 10 prosenttia vuodessa, kertoo osastopäällikkö Marju Pohjaniemi.

– Kyseessä on usein muutaman kuukauden jatkoajat, kun kerätään superkarttumaa eläkkeeseen. Keikkaluontoisesti työskenteleviä eläkeläisiä ei tilastoida.

Eläkeläisten markkina-arvon on huomannut myös Mummit -palvelun luonut ”mummimanageri” Michael Wolontis. Firman palkkalistoilla on noin 20 yli 55-vuotiasta naista, joita voi palkata erilaisiin hoivatehtäviin.

– Sain idean Yhdysvalloista ja Kanadasta, jossa eläkeläisiä näkee paljon enemmän töissä kuin Suomessa. Hakemuksia mummeiksi tuli paljon, ja myös kysyntää on. Mummeilla on paljon tarjottavaa työelämässä, Wolontis toteaa.

4. Voiko työnantaja kikkailla eläkeläisten työhaluilla?

Nettikeskusteluissa työikäiset yrittäjät kertovat, että eläkeläiset tarjoavat palvelujaan joskus halvemmalla kuin työikäiset.

Hintojen polkemiseen tarjotaan syyksi sitä, että eläkeläinen saattaa tulla töihin muita pienemmällä hinnalla, koska osa toimeentulosta on turvattu eläkkeellä.

5. Teenkö väärin nuoria kohtaan, jos teen töitä?

Moni eläkeläinen on sitä mieltä, että annetaan kaikki työpaikat nuorille. Toisaalta on paljon töitä, joihin ei ole tarpeeksi nuoria tulijoita.

Esimerkiksi hoitoalan lomilla virkeiden eläkeläisten panos on korvaamaton. Heitä ei tarvitse kouluttaa työhön.

6. Voiko ammatillista tarmoaan purkaa vapaaehtoistyöhön?

Kaikki vapaaehtoistoiminta ei ole hoivatyötä. Sisältöä päiviinsä voi saada hyödyntämällä omaa ammattitaitoaan.

Kirjanpitäjä voi tehdä yhdistysten kirjanpitoa, opettaja auttaa koulussa luokkamummona kerran kuussa. Erilaisiin tapahtumiin tarvitaan aina toimitsijoita ja keittiöhenkilökuntaa.

TYÖNTEKO KANNATTAA LÄHES AINA

  • Eläkettä karttuu ansioista 53 vuoteen asti 1,5 %,
    53–63-vuotiaana 1,9 % ja 63–68-vuotiaana 4,5 %.
  • Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta
    eläkettä 1,5 % vuodessa 68-vuotiaaksi asti. Sen jälkeen eläkettä ei enää kerry.
  • Eläkkeellä tehdystä työstä täytyy maksaa 5,7 % työeläkemaksuja 68-vuotiaaksi asti.
  • Vanhuuseläkeläinen voi ansaita miten paljon vain eläkkeen pienenemättä. Verotukseen tulojen kasvu toki vaikuttaa, ja se voi vaikuttaa myös kansaneläkkeen lisiin. Työttömyys-, työkyvyttömyys- ja osa-aikaeläkkeissä on rajoja ansaitsemiselle.
  • Työnteko ei vaikuta eläkeläisen saamiin alennuksiin mm. matkalipuista.