Karttuneeseen eläkkeeseen eivät alkava työttömyys ja lomautukset vaikuta, se on tallessa eläkevuosia odottamassa.

Työttömyyskassan maksamista ansiopäivärahoistakin karttuu eläkettä. Kelan maksamasta peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta eläkettä ei sen sijaan kerry.

Mitä pitempään on työssä, sitä paremman eläkkeen saa. Työssä olevien alle 53-vuotiaiden karttumisprosentti on 1,5 työvuotta kohti. 53 - 62-vuotiaille eläkettä karttuu 1,9 prosenttia ja 63 - 67-vuotiaille 4,5 prosenttia vuodessa.

Kuntien palveluksessa oleville ennen vuotta 1950 syntyneille karttuu 2,0 prosenttia siihen asti, kun he täyttävät 63 vuotta.

Jos alle 68-vuotias eläkeläinen käy töissä, hänelle karttuu työansioista uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa.

Eläketurvakeskus on laskenut, että 53 vuotta täyttäneelle karttuu eläkettä työttömyysvuotena runsas kolmannes vähemmän kuin vastaavasta työstä karttuisi.

Työttömyys kaventaa tulevaa eläkettä myös siksi, että työttömyysaikana eläkkeen laskemisperusteena ovat palkkatuloja pienemmät päivärahat.
Työttömyyspäiväraha on laskettu työttömyyttä edeltäneestä vuosiansiosta, josta on otettu huomioon vain 75 prosenttia päivärahan perusteeksi.

Lisäpäivät avuksi

Jos työttömyys jatkuu lähellä varsinaista eläkeikää, voi päivärahakauteen saada niin sanottuja lisäpäiviä. Puhutaan "työttömyysputkesta".

Työttömyyspäivärahaa voit saada 500 päivän enimmäisajan lisäksi lisäpäiviltä jos olet täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä.

Vuonna 1955-1956 syntyneille lisäpäiviin oikeuttava ikäraja on 60 vuotta.

Vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 61-vuotiaana.

Työttömyyseläke vastaa suuruudeltaan siihenastista eläkekertymää työstä ja päiväraha-ajalta.

Lisäpäivien saanti edellyttää, että on ollut työssä vähintään viisi vuotta viimeisten 20 vuoden aikana. Työttömänä ei ole saanut olla kahta vuotta kauempaa. Vain palkansaajalla on oikeus lisäpäiviin, yrittäjällä ei.

– Jos lisäpäiville pääsy on pienestä kiinni, silloin viidensadan työttömyyspäivän täyttymistä kannattaa yrittää siirtää keinolla millä hyvänsä. Sen voi tehdä esimerkiksi ottamalla vastaan lyhytaikainen työ, neuvoo Eläketurvakeskuksen tiedottaja Taina Hedman.

Leskeneläke saattaa nousta

Yleensä työttömyys kaventaa eläkettä, mutta leskeneläkettä se saattaa jopa nostaa. Leskeneläke lasketaan näet uudelleen, jos sen saajan tulot työttömyyden vuoksi oleellisesti pienenevät. Tämä pätee vuoden 1990 jälkeen myönnettyihin leskeneläkkeisiin.

Työttömyyden yllättäessä leskeneläkkeen saajan kannattaakin olla yhteydessä eläkettä maksavaan eläkeyhtiöön.

Vuotta 1990 vanhempiin leskeneläkkeisiin saajan tulot eivät vaikuta. Vanhoissa leskeneläkkeissä leski saa puolet kuolleen puolison eläkkeestä.
Lähtöpaketin kääntöpuoli

Monilla työpaikoilla ikääntyviä ohjataan irtisanomisen sijaan eläkkeelle myös eläkejärjestelyiden avulla. Työnantajat ovat tarjonneet erilaisia lähtöpaketteja. Usein ne vastaavat suuruudeltaan noin 2–6 kuukauden palkkaa.

Lähtöpaketti ei vaikuta tulevan eläkkeen määrään, jos siihen ei sisälly työvelvoitteita. Jos paketin ottaa, päivärahan maksuun tulee yleensä vähintään kolmen kuukauden karenssi. Kannattaakin laskea, että paketti on isompi kuin päiväraha olisi.

Lähtöpaketin ottajan kannattaa myös miettiä, onko vielä työhaluja, ja jos on, millaiset ovat mahdollisuudet löytää sopivaa työtä. Vanhalla työnantajalla ei ole velvollisuutta ottaa lähtöpaketin hyväksynyttä takaisin töihin.

Myös lähtöpaketin ottajalle lisäpäivät voivat tulla avuksi.

Hyödyllisiä nettiosoitteita:
www.etk.fi
www.kela.fi
www.mol.fi

Hae päivärahaa

  • Työttömäksi jääneen tulee ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi, jotta hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa
  • Oman ammattiliittonsa työttömyyskassan jäsen voi hakea palkan mukaan määräytyvää ansiopäivärahaa. Ansiopäiväraha on tavallisesti 40–60 prosenttia palkasta.
  • Kassaan kuulumattomille maksetaan Kelan peruspäivärahaa. Se on 32,46 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa.
  • Jos työttömyys jatkuu yli kaksi vuotta, työtön putoaa Kelan maksamalle työmarkkinatuelle.

Näin lomautus vaikuttaa

Pitkät lomautukset heikentävät eläkekertymää. Lomautusajalta voi hakea päivärahaa, ja siten eläkettä kertyy kuten työttömyysjaksolla.
Lomautus voi päättää osa-aikaeläkkeen, jos lomautus kestää yli kuusi viikkoa. Tämä johtuu siitä, että osa-aikaeläkettä ei makseta, jos työntekoon tulee yli kuuden viikon tauko.

Jos työt jatkuvat kuuden viikon jälkeen, eläkettä pitää hakea uudelleen. Katkennut eläke myönnetään entisin ehdoin.

Jos lomautus kestää yli puoli vuotta, eläkettä ei välttämättä saa enää uusituksi, sillä niin pitkä lomautus vaikuttaa osa-aikaeläkkeen myöntämisen ehtoihin. Sitä voi hakea uudelleen vasta, kun osa-aikaeläkkeen edellytykset taas täyttyvät.

Ehtoihin kuuluu, että hakijan on täytynyt tehdä kokoaikatyötä vähintään 12 kuukautta viimeisen puolentoista vuoden aikana.
Jos osa-aikatyö loppuu, lakkaa myös osa-aikaeläke.

Asiantuntijana Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Juha Knuuti